Mikko Pere

 

Oma tarina liippaa läheltä Hehkun syntyhistoriaa. Hehkua edeltävä omistamani vahvistin oli Real Tube nro. 17, jonka ostin muistaakseni vuonna 1997. Tube oli hyvä ja erittäin toimiva peli, mutta vaihtelua ja uusia ominaisuuksia kuitenkin vuosien varrella kaipaa. Viimeinen niitti oli noina aikoina teettämäni Dangerbird Custom - Telecaster-mallinen keihäs, joka ei mielestäni toiminut Tubessa yhtä hyvin kuin edellinen Gibson Flying-V. Tutulleni oli valmistumassa Hehkun verstaalla bassonuppi ja innostuin asiasta kovasti. Oli aika teettää Hehku Bizon 15.

 

Oma Hehkuni on täydellisesti nimensä veroinen. Combossa on 2 täysin erillistä kanavaa 12AX7 ja EF86, joita ohjaan tarpeen mukaan pedaalilaudasta. EF86 on pyhitetty Telelle ja toinen saa käskyjä baritonikitaralta ja lap steeliltä. Lisäksi siinä on kaksi 10-tuumaista elementtiä. Näin saatiin enemmän kaiutinpinta-alaa ja sitä kautta tyrneempi soundi. Lisäksi mulle tehtiin erillinen alakaappi 12-tuuman elementillä. Siinä soundi on hiukan levähtäneempi, joten se tukee ja täydentää Combon äänimaailmaa. Monet tuntevat  "Härkä"-lempinimeni, joten biisoni sopii siihenkin kutakuinkin täydellisesti. Vahvistimen värissä päädyin lopulta rauhoittavaan vihreään nahkaan.

Hehku on minullekin vielä tutkimaton suuruus. Olen vasta raapaissut pintaa Hehkuni ominaisuuksista - niitä nimittäin löytyy.  Suosittelen tutustumaan!