Ile Kallio

Olin menossa kesällä 2013 Pori Jazziin. Viikko ennen festivaaleja puhelin soi, siellä oli hyvä tuttuni Porista, kitaristi ja äänialan ammattilainen. Hän kyseli, haluaisinko tutustua paikallisen pajan valmistamaan uuteen kitaravahvistimeen ja olisinko halukas esittelemään sitä festivaalin aikana porilaisessa musiikkiliikkeessä. Emmin hieman; entä jos kone ei ole hyvä? Kauhukuvani olisi pitää klinikkaa ja yrittää kehuskella laitetta, joka ei mielestäni toimi ollenkaan!
 
Vakuutuin kuitenkin, että vahvistin on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Painoarvoa tälle vakuuttelulle antoi se, että kyseisellä kaverilla on hieno kokoelma vintage-vahvistimia, ja hän tiesi mistä puhui. Pyysin häntä antamaan puhelinnumeroni styrkkarihemmoille ja jäin odottelemaan yhteydenottoa.
 
Seuraavana päivänä tuli puhelu. Soittaja oli Markku Penttilä, joka kiitteli kiinnostuksesta. Sovimme, että hän toimittaa minulle Poriin saavuttuani Hehku 15 W combon tsekattavaksi. Jos en lämpenisi vehkeelle, unohtaisimme koko jutun. No, tapasimme keskiviikkona illan suussa eräällä parkkipaikalla ja Markku rullasi autoni luokse flight casen, jossa luki isolla "Hehku Custom Amplifier". Otin välittömästi hupun pois – halusin tietenkin nähdä, miltä Hehku näyttää. Ensivaikutelma oli vakuuttava. Työn jälki oli moitteetonta, design persoonallinen ja houkutteleva!
 
Olimme sopineet, että torstaiaamupäivän testaisin Hehkua ja ilmoittaisin kokeilun jälkeen fiilikseni. Aikataulu oli tiukka, koska mahdollinen esittelysessio olisi perjantaina heti puolen päivän jälkeen. Näin tehtiin ja torstaina roudasin vahvistimen majapaikkani olohuoneeseen. Onneksi kyseessä oli omakotitalo, muuten olisi saattanut tulla naapurien kanssa keskusteltavaa. Kitara esiin ja piuha styrkkariin. Riittävästi volumea ja siinä se oli! Rakkautta ensi soinnusta!
 
Ilmoitin Markulle, että tulen mielelläni esittelemään Hehkua. Ja, että olette rakentaneet todella hyvän laitteen. Sovittiin, että pidetään sessio niin, että se olisi minullekin edelleen tutustumista. Tässä ajassa en ehtisi enempää paneutua vahvistimen ominaisuuksiin. Mutta tärkein oli tullut selväksi: Soundit olivat todella hyvät ja monipuoliset! Tehoa oli todellakin 15 W, mutta tuntui sitä, kuin sitä olisi vähintään tuplasti enemmän.
 
Perjantaina sitten tapasin Jarmo Välimäen, Hehkujen rakentajan ja "pellepelottoman" vahvistimien takaa. Hän kertoili mm. siitä, miksei Hehku-vahvistimessa ole piirilevyjä, vaan tekniikka toimii luotettavalla point-to-point -pohjalla. Ja kuinka kaikki komponentit ovat tarkkaan harkittuja ja valittuja. Minun tekninen tietämykseni on suhteellisen vähäistä, mutta tärkeintä on se, että Hehku tekee sen, mitä erinomaisen vahvistimen pitääkin tehdä. Se saa kitaran kuulostamaan hemmetin hyvältä.
 
Kuukausi tämän jälkeen sain itselleni Hehku Little Bighorn 15 combon. Siinä kaksi 10" kaiutinta: Celestion G10 Greenback ja Eminence Legend. Kuinka ollakaan, meillä oli sattumoisin uuden orkesterin, 'Ile Kallio Big Rock Band', ensimmäinen promokeikka pienelle kutsuvierasjoukolle. Hehku pääsi siis heti tositoimiin. Se lunasti lupaukset saman tien. Keikka äänitettiin, eiköhän youtubessa soi.
 
Enpä voisi lämpimämmin suositella tutustumista tähän vahvistimeen. Se on erinomaista työtä, todella hyvän näköinen, ja toistan itseäni - se saa kitaran kuulostamaan hemmetin hyvältä!